Kevätretki halki Suomen, Jäämerelle ja takaisin 25.5 - 5.6.2026 

Christer Casagrande

Jaakko Hynninen (teksti)

Istvan Kecskemeti (kuvat ja kuvatekstit)

Reitti: Vantaa - Vihti - Orivesi - Kokkola - Liminka - Rovaniemi - Saariselkä - Kaamanen - Utsjoki - Nuorgam - Båtsfjord - Berlevåg - Nuorgam - Karigasniemi - Inari - Sodankylä - Kemijärvi - Kuusamo - Kuhmo - Lieksa - Värtsilä - Parikkala - Joutseno - Kotka- Vantaa

Maanantai 25.5.2026

Ullan avustamana kävimme noutamassa matkailuauton

Petikon Caravan centeristä. Siisti auto löytyi, mutta ei

niillä varusteilla, kun olimme varanneet. Lähtö viivästyi

parilla tunnilla, kun  parivuoteellinen auto saatiin

vaihdetuksi erillisvuoteelliseksi ja tilaamamme inventteri

saatiin asennettua. Kompensaationa voimme palauttaa

tyhjän auton kaasupullojen ja naftan osalta. Istvan haettiin

Vihdistä ja kun inventteri oli testattu niin varsinainen

pohjoisen retki pääsi alkamaan. Kaunis mutta tuulinen

sää laittoi kotteron huojumaan ja tuuli näkyi myös

kulutuksessa.  Pälkäneellä kävimme Uotilan leipomossa kahvilla, myös muutama possumunkki tuli hankittua evääksi.Ensimmäinen varsinainen kohde on Evijärven Särkijärven mustatiirat. Reitti sinne Oriveden, Virtojen ja Vimpelin kautta. Hyviä, tyhjiä teitä oli helppo ajella. Lintuhavaintoja ei juurikaan matkan aikana tullut.

Särkijärven mustatiirat lentelivät aktiivisesti järven yllä. Erikoiselta tuntuu, että järvi on nykyisin lähes ainoa tunnettu pesimäalue. Haara- ja räystäspääskyjä useita, neljä tervapääskyä ja retken ensimmäinen tuulihaukka.

Evijärveltä ajoimme Teerijärven kautta Kokkolan Elbaan. Rummelössä oli uusi hieno lintutorni, jonne mennään leveitä pitkoksia pitkin. Tyllien joukossa kuusi lapinsirriä, pikkutylli, ruovikossa äänessä luhtakana, ruokokerttunen ja pajusirkku. Töyhtöhyypillä oli jo isot poikaset, muutama räyskä, meriharakka ja silkkiuikku. Pikainen vierailu läheisellä Harrbådan tornilla, jossa isokoskelo 

poikue, aikaisin on alettu pesiä.

Yöpymispaikaksi Marinkaisissa olevan Harjukarin lintutornin vieressä oleva niemi. Tornin lietteet

 ovat illalla vastavalossa, joten iltahuudon ja iltapalan jälkeen yöpuulle.

Päivän lajit 55

Kokkolan Rummelön uusi lintutorni sekä Harrbådan merenrannan vanha torni. Alla auringonlaskut Harrbådassa ja yöpymispaikassa Marinkaisissa.

Tiistai 26.5.2026

Aurinkoinen ja tuulinen aamu, lämpöä 8 astetta. Keltasirkku, ruokokerttunen ja rantasipi äänessä, kun astuimme ulos. Useita merihanhi poikueita aivan tien vieressä. Torni on parhaimmillaan aamulla, kun aurinko paistaa selän takaa. Lietteillä 14 tylliä, 8 lapinsirriä ja kaksi jänkäsirriäistä.  Vanha rengastettu merikotka söi rantavedessä merihanhea lokkien ja varisten kiusaamana.  Muutama suokukko, 14 tavia, naaras jouhisorsa, lapasorsa pari ja pakolliset punajalkaviklot.  Punavarpunen, järripeippo, kirjosieppo ja tuulihaukka äänessä. Kuuden korean keltavästäräkin muuttoparvi levähti hetken tornin edustalla.

Merikotkallakin on omat haasteensa, syödä kelluvaa merihanhea tai paeta kiukkuisia lokkeja. 

Ennen Kalajokea aamukahvilla ja munkilla kotileipomossa ja sen jälkeen Vihaspauhaan. Lietteillä kaksi merikihua, viisi suosirriä, yhdeksän lapinsirriä tyllien seurassa. Neljä tiiralajia, kala-, lapin- ja pikkutiiran lisäksi räyskä pari, joka antoi vauhtia merikihulle.

Perinteinen pysähdys Pattijoensuun lintutornilla. Aikaisen kevään ansiosta sorsilla ja merihanhilla

poikaset, muut heinikon kätköissä. Karikukko erottui juuri ja juuri edessä olevan saaren kivikkorannalta. Aktiivinen pikkulokkiparvi lenteli tornin edustalla, samoin vain muutama suokukko.  Yhtään ruskosuohaukkaa ei ollut yllätykseksemme näkyvissä. Matkalla Virkkulan opastuskeskukseen ja tornille yritettiin parissa kohtaa Tiirassa ilmoitettua viiriäistä, hiljaista oli.

Aika vaatimaton lounas opastuskeskuksessa, jonka jälkeen tornille. Olipa todella hiljaista.  Muutama merihanhi ja tavi parvi sekä yksittäisiä sini-, lapa- ja jouhisorsia. Onneksi pari mustapyrstökuiria nousi lyhyelle soidinlennolle pudotakseen takaisin kaiken peittävään vihreyteen.  Siinä kerittiin hyvin ihmetellä, kuinka näinkin suuri torni huojui ja tärisi yhdenkin ihmisen liikkuessa. Leton tieltä Oulunsalosta oli ilmoitettu reviirillä oleva niittysuohaukkapari. Tunnin verran tähyilimme peltoaukeaa, kunnes huomasimme viime hetkellä koiras haukan saaliin kanssa vilahtavan ohi. Odotellessa pari ruskosuohaukkaa ja nuolihaukkaa lenteli paikalla.

Räyskä jahtaa merikihua Kalajoella. Valokuvaajan nuoruuden toive oli saada nähdä Siikajoen Tauvossa, kun isokihu jahtaa suulaa. Kumpaakaan en, yhdessä tai erikseen, ole Tauvossa nähnyt, muualla Suomessa kyllä erikseen. Toki räyskä jahtaamassa merikihua on aivan hieno näky sekin.

Yksitoikkoinen siirtymätaival kohti Rovaniemeä, ainoa piristys suopöllö Tervolan kohdalla. Kahvit joulupukkikylän ST1.ssä. Yöpymispaikka löytyi Kemijärven tieltä erkanevan metsäautotien levennykseltä. Perinteisiä iltatoimia kävi ihmettelemässä kaksi hirveä.

Päivän lajit 90, retken 96

Keskiviikko 27.5.2026

Hyvin nukutun yön jälkeen kohti Kiilopäätä. Pilvipoutainen sää ja lämpöä 7 astetta, alamme lähestyä mamiskelejä. Aamun lajit, vihervarpunen, järripeippo, punarinta, metsäkirvinen ja punatulkku. Sodankylässä aamukahvit ja Tokmannista uudet pyyhkijänsulat vuokravankkuriin. Sattasen kannaksella lyhyt pysähdys, kova tuuli ja lämpöä nyt 4 astetta.

Haara-, räystäs- ja törmapääskyt hyönteisjahdissa aivan veden pinnassa, sääksi, uivelo, härkälintu, telkkä, molemmat koskelot ja pieni parvi suokukkoja. Ilmakkiaavan pitkokset edelleen poissa käytössä, saa nähdä saadaanko niitä enää kuntoon.

Kiilopään keskus oli kiinni, avataan vasta 5 kesäkuuta. Laelle vievällä polulla meidän lisäksi ainoastaan kaksi kulkijaa. Kovaa pohjoistuulta ja lämpöä enää 2 astetta. Kovin hiljaista, vihervarpunen, urpiainen ja räkättirastas. Polun puoli välissä löytyi ensimmäinen kiiruna, valkea lintu täysin lumettomassa maastossa näkyi kauas. Kaikkiaan niitä löytyi neljä, kivien suojassa tuulelta. Kapustarintoja myös neljä, kaksi kivitaskua ja niittykirvinen. Keräkurmitsoja emme löytäneet reilun tunnin kiertelyllä.

Saariselällä kaupassa ja ruokailu Nesteellä lisukkeena tyly palvelu. Sesonkien väliaika, niin suurin osa paikoista kiinni Kaunispäällä kovaa, raikasta tuulta, ei kurmitsoja sen sijaan kaksi kaunista kapustarintaa. 

Kutturantie seuraavana. Tie oli peruskorjattu, melkoinen valtaväylä kultaveijareille ja muutamalle poromiehelle. Odotettuja kanalintuja tien varrelta ei tällä kertaa löytynyt. Kokeilimme pistoa erotuspaikalle, kuivaa kangasmetsää, kulorastaita, muutama järripeippo, kivitasku, kalalokki ja korppi. Kirjosiepoilla 1-5 munaa pesässä, leppälinnulla myös, lapintiaisella jo poikaset. Köysivaaralla tunnin komppaus, hienoa vanhaa metsää jossa oli mukava kävellä, ainoastaan linnut puuttuivat.Yöpyminen lähes tien päässä olevalla levennyksellä, edelleen kovin hiljaista.

Päivän lajit 45, retken 109

Kiirunan suojaväriä ja Nattasia sitä jaksaa aina Kiilopäällä ihailla.

Torstai 28.5.2026

Aamu pilvinen ja tuulinen, lämpöä 3 astetta. Aamiaisen jälkeen kohti Kaunispäätä. Kutturantien  varrella näkyy useampi kullankaivuu alue, jälki on julmaa siinä ei luontoarvot paljon paina, ihmeellistä, että kaiken tuhoavaa konekaivuuta ei saada loppumaan. Lyhyt komppaus tuulisella Kaunispäällä tuotti kolme kapustarintaa. Ehkä paluumatkalla onnistaa ja  löydämme keräkurmitsan. Pikku Petsamossa pikkusirkku lauloi aktiivisesti, lienee Suomen eniten kuunneltu pikkusirkku.

K-marketissa kahvilla ja tankkaamassa runsasta retkieväsarsenaalia Norjaa varten. Rautujärvenvaaran sinipyrstöä ei tuulisessa säässä kuultu, vihervarpunen, järripeippo, kirjosieppo ja neljä telkkää.

Neljän tuulen tuvasta lapintiainen, taviokuurna, viherpeippo, varpunen, järripeippo ja kirjosieppo.  Perinteiset poronkäristykset ja paistettu lohi lounaaksi. Tuttujen lintuharrastajien kanssa oli mukava rupatella. Skalluvaaran erotuspaikalla 19 vesipääskyä, kolme tunturikihua, useampi sinirinta ja suokukko.  Vanha merikotka kävi teuraskuopalla ruokailemassa seuranaan kalalokit, korpit, keltavästäräkit ja suokukot. Pusikoissa runsaasti niittykirvisiä, pajusirkkuja, sekä kaksi riekkoa ja taivaalla kaksi piekanaa.

Tenon Alakönkäällä isot lietteet ja runsaasti kahlaajia. Punakuireja, punajalkavikloja, lapinsirrejä, tyllejä. Kaksi soidintavaa kaakkuria, piekanaa ahdisteleva tuulihaukka. Yöpymispaikka Pulmakin tien laella Isokivenvaaralla, josta upeat maisemat ympärillä olevaan tunturiin.

Päivän lajit 54, retken 121

Tanskan 2026 retkikertomuksesta saimme kehuja erityisesti jälkiruokakuvista. Matkalla välillä söimme hyvinkin.

Perjantai 29.5.2026

Aikainen herätys ja taipaleelle jalan. Puolipilvistä, lämpöä 3 astetta, tuuli oli selvästi tyyntynyt illasta.  Olipa hieno kulkea avarassa hiljaisessa maastossa. Kolean sään ansiosta linnut eivät olleet kovin aktiivisia. Parin tunnin kierroksella, riekko, tunturikihu, pikkukuovi, kapustarinta, punakuiri, liro, alli, kaakkuri, kuikka, tukkasotka, tavi, jouhisorsa, sinirinta, punakylkirastas niittykirvinen, suopöllö ja komeasti soidintava lapinsirkku.

Aamiainen Isonkivenvaaralla ja sen jälkeen Alakönkään kautta kohti Norjaa ja Båtsfjordia. Matkalla auton ja miesten tankkaus Tana Brussa. Vanhaa Tenon vuonon tunturihaukan pahtaseinämiä hallitsi korpit. Tie Höyholmenille oli edelleen yhtä täynnä nimismiehen kiharaa kuin ennenkin. Komea 210 haahkan parvi hävisi arviolta 300 särkällä makoileville kirjohylkeille. Kaksi riekkoa esitti komeaa reviiri lentoa, 12 riskilää, kaksi merikihua, lapinsirri ja hautova meriharakka. Ylängöllä ympäristö oli lähes talvinen, 80 % oli edelleen lumen vallassa. Kiirunoita näkyi muutamia, muuten oli autiota.

Båtsfjord oli kyltin mukaan kalastajien pääkaupunki, ehkä siksi linnut olivat vähissä. Pitäisi tulla selvästi aiemmin, kun talvehtivat merilinnut ovat vielä satamassa. Kongsfjordin kylässä teimme pienen kävelylenkin. Lapintiirojen ja riskilöiden keinopesätolivat edelleen käytössä. Lapinkirvisen reviiripellon reunaan oli ilmestynyt private kyltti, jota kunnioitimme. Sateessa ajoimme seuraavien päivien leiripaikalle Kjölnesetin majakan pihaan, josta esteetön näköala merelle. Lohikeitto aterian aikana sade onneksi loppui, joten menimme majakalle tähystelemään. Ruokkilintuja oli paljon liikkeellä, eniten ruokkeja, muutama etelänkiisla ja yksi pikkuruokki. Lokkeja ja pikkukajavia valtavasti ja useita merikihuja niitä ahdistelemassa. Kun olimme palaamassa autolle niin pihaan ajoi sveitsiläinen lintuharrastaja, joka tuli näyttämään ruusulokin kuvaa, jonka hän oli juuri ottanut Berlevågissa Storelvan suistossa. Auto käyntiin ja menoksi, ajomatkaa oli reilut 5 km. Osa lokeista lennähti ilmaan juuri kun saavuimme paikalle.  Kova tapituskaan ei auttanut, ruusulokkia ei löytynyt. Emmekä olleet ainoita etsijöitä.  Lohdutukseksi löytyi ontuva 2-kv isolokki. Takaisin majakalle ja nukkumaan.

Päivän lajit, Suomi 36, Norja 63 ja retken 130

Oli tosiaan sen verran aikaista, että tunturikihu ja poro ottivat elämän ihan lunkisti.

Lauantai 30.5.2026

Aamiaisen jälkeen majakalle. Sää puolipilvinen lämpöä 7 astetta ja siedettävää tuulta.  Toppahousut takasivat, että oli mukavan lämmin seurata lintuja, muuttoa ei juuri ollut.  Heti alkajaisiksi jääkuikka ohitti majakan aivan läheltä. Kalaparvet keräsivät isot lokkiparvet paikalle ja ne puolestaan riskilöitä, ruokkeja, kiisloja ja lunneja ja tietysti merikihuja niitä ahdistelemaan, nuori koiras kyhmyhaahka ja yksi todennäköinen leveäpyrstökihu. Paikallisina haahkoja, mustalintuja, alleja, meri- ja karimetsoja, harmaalokkeja, pikkukajavia ka isokoskeloita.  Majakalle tulivat myös Ulla-Maija Vainikka ja Tomi Muukkonen seuraamaan vaisua muuttoa.

Puolilta päiviltä lähdimme katsomaan olisiko ruusulokki paikalla, eipä näkynyt. Ajoimme kaupungin lentokentän vieressä olevalle rannalle. Lokkeja oli satamäärin mutta ei ruusulokkia. Yksi selkälokki ja kolme isolokkia sentään löytyi, samoin kymmenkunta ja lapinsirriä.  Puronvarren komppaus tuotti pajusirkun, sinirinnan, pajulinnun, punakylkirastaan, niittykirvisen, kirjavan riekon ja koskikaran.

Palasimme ruusulokkipaikalle. Tunnin odotuksen jälkeen Istvan huomasi linnun, joka oli viisi sekuntia paikalla kadotakseen sataman suuntaan. Lähdimme syömään ainoaan auki olleeseen ravintola Oliveriin. Siisti kodikas paikka, jonka lista oli  tänään poikkeuksellisen lyhyt, koska heillä oli illalla gourmet ilta ja lähes kaikki paikat oli varattu.  Saimme kuitenkin tilattua Fish and Chips annokset. Ulla-Maija ja Tomikin liittyivät seuraan. Hyvää ruokaa ja raikasta paikallista olutta. Jälkiruokia ei saatu illan gourmetin takia.

Uudella innolla koko joukolla lokkipaikalle, jossa oli jo reilut sata lokkia ilman päätähteä. Noin tunnin odottelun jälkeen ruusulokki lennähti paikalle ja laskeutui eteemme. Lintu lennähteli ja äänteli noin 20 minuutin ajan ennen kuin lähti taas kaupungin suuntaan. Olipa kaunis lintu, jota sai kaikessa rauhassa ihailla ja kuvata, joskus näinkin.

Menimme takaisin majakalle. Iltastaiji ja pieni kierros rantaniityillä, valkoposkihanhi ja lapinkirvinen retkilistaan.

Päivän lajit Norja 56, koko retki 146

Perjantai-iltana pohjoinen puhui ja meri vaahtosi suoraan Huippuvuorilta ja pohjoisnavalta. Illan aikana tuuli tyyntyi ja lauantaina oli mitä mainioin staijaussää. Yötä näin pohjoisessa ei tullut lainkaan, aurinko paistoi keskiyölläkin. Kjölnäsin majakka.

Sunnuntai 31.5.2026

Puolipilvistä, heikkoa tuulta ja lämpöä 7 astetta. Kalaparvet olivat vaihtaneet paikkaa samoin lokit

kumppaneineen. Muuttoa ei juuri ollut, paikallisina alleja, mustalintuja, riskilöitä, ruokkeja, meri- ja

karimetsoja ja kihuja. Muutolla äärilaidat pikkuruokki ja kaksi jääkuikka. Hyvässä seurassa jääkuikat meinasivat livahtaa huomiotta.

Me suuntasimme kohti Suomea, Ulla-Maija ja Tomi jäivät majakalle.  Båtsfjordin tien kallioleikkauksesta yritimme löytää siinä havaittua sepelrastasta, sitä emme nähneet, mutta sen sijaan saukon joka oli kiivennyt ylös louhikkoon, olisiko ollut etsimässä pesäpaikkaa? Lumilakeudella muutama kiiruna, laulujoutsen pari ja piekana. Kahvit ja tankkaus Tana Brossa.

Suomen raja ylittyi huikeassa 12 asteen lämpötilassa. Saunatilaus Kalastajan majataloon onnistui taas ongelmitta. Kesäasuinen kärppä vilisti tien yli. Matkalla pysähdyimme tähystelemään Nuvvus Ailgasille. Perinnetiedon mukaan siinä on havaittu tunturihaukkoja, ei tänään. Piekana ja tuulihaukka ja Teppanansaaren särkällä kaksi kurkea.  Kalastajan Majatalon sauna tuntui taivaalliselta Moretti oluen kera. Tosin kiuas oli aikamoinen nuhapumppu. AlaCarte listalta löytyi maukkaat annokset, paistettua lohta, talon special ja lampaan sisäfilettä, jälkkäriksi jäätelöä, kinuskikastiketta ja lettuja.

Piesjängän poroerottelu paikka oli yllättävän siistissä kunnossa. Muita retkeläisiä ei ollut paikalla.  Kävelimme alas kosteikon reunaan. Tunturikihuja lukuunottamatta lintuja oli vähän. Kihuja yhteensä viisitoista, joista yksi pesivä pari. Mustalintuja 10, alli, haapana, jouhisorsa, tavi, punakuiri, suokukko, vesipääsky, mustaviklo, taivaanvuohi ja kaksi soidintavaa jänkäkurppaa. Iltateetä ja sokeri korppuja nauttiessa selvisi, että olemme maailmanmestareita, hyvä Suomi!

Päivän lajit Suomi 35, Norja 50 ja koko retki 148

Norjassa aluskasvillisuus oli runsasta ja pehmeää kulkea. Piesjängällä taasen aluskasvillisuus oli pitkälti porojen kaluamaa. Jäimme pohtimaan, onko liiallinen porojen laiduntaminen syynä Suomen Lapin lintukatoon? Norjan puolella rajaa hyvin nopeasti piekanoiden, kanalintujen ja varpuslintujen määrät ovat selvästi suuremmat kuin Suomen puolella rajaa. Öljyvaroista tämä ero tuskin johtuu.

Maanantai 1.6.2026

Kesä alkoi pilvipoutaisessa ja tyynessä säässä, lämpöä 10 astetta. Vaihtopukuinen riekko käkätti hyvät huomenet. Pyhällälähteellä tankattiin vesipullot. Basijärven päädyssä vesipääskyjä, taveja, valkoviklo, mustaviklo, liro, pajusirkku ja pesää rakentava keltavästäräkki pari. Puron varressa sinirinta, punakylkirastas, vihervarpunen ja tilhi pari. Kaamasmukan kylän kohdalla ampuhaukka lensi tien yli.

Kahvit ja pullat Giellajohkan kahvilassa, ikkunan takana taviokuurna, punatulkku ja viherpeippo. Toivonniemen tornilta kaksi piekanaa, tuulihaukka, telkkä, tukkasotka, haapana, tavi,  jouhisorsa, heinäsorsa, hautova joutsen, kirjosieppo, järripeippo, kulorastas ja korkeimman männyn latvassa taivaanvuohi.

Ennen Ivaloa Ukonjärven karikolta hautova Heuglin tyyppinen selkälokki. Lounas Ivalossa ja sen jälkeen Kaunispäätä komppaamaan. Tunnollinen puolentoista tunnin komppaus ohuessa sateessa, seitsemän kapustarintaa, mutta keräkurmitsaa ei löytynyt. Lohduttauduttiin katsomalla Istvanin ystävän pari päivää sitten samalla paikalla ottamia hienoja kuvia niistä.

Kahvit Sodankylässä ja sitten Pelkosenniemen Kairanaavalle. Pitkosten ja jo iäkkään lintutornin ylläpito oli lopetettu eikä sinne voinut kiivetä. Tämä tuntuu yleistyvän ja tuskin niiden tilalle enää uusia rakennetaan, surullista. Muuttohaukka istui tutulla paikalla kelon oksalla, muuten oli hiljaista. Taigametsähanhi pari, kolme kurkiparia, laulurastas, punakylkirastas, vihervarpunen, pajulintu, järripeippo ja käki.  Pinaattikeitto iltapalaksi.

Päivän lajit 53, retken 150

Tiistai 2.6.2026

Pilvinen, tyyni aamu ja kesäinen 7 asteen lämpötila. Tunnin aamukävelyn aikana linnut olivat paremmin äänessä. Eilisten lisäksi metsäkirvinen, leppälintu, kirjosieppo, kuovi ja tien penkalta lentoon lähtenyt koppelo. Löysimme kymmenkunta noin 30 cm pituista tummanruskeaa siipisulkaa tien vierestä noin parinsadan metrin matkalla. Arvuuttelimme niiden kuuluneen ehkä kotkalle, valistuneemmat veikkasivat metsähanhea.

Kemijärven uudelta Kallaanlammen lintutornilta kolmekymmentä lajia mm: mustakurkku-uikku, vesipääsky, uivelo, pensastasku, suokukko. Mooseksenkurun kautta Kuusamon Konttaiselle, jossa pikaisella vierailulla, ei käpytikkaa kummempaa.

Yöpymispaikka Vesterisen Markun pihalla. Markun kanssa lähdimme lounaalle Kuusamon keskustan kiinalaiseen. Keskustan liepeiltä ilmoitetut pikku- ja pohjansirkut eivät olleet äänessä, lehtokerttu ja punavarpunen sen sijaan uhmasivat koleaa säätä ja lauloivat innokkaasti. Paluumatkalla Rukalle ajoimme Vuotungin kautta, parikymmentä metsähanhea, musta teeri, härkälintu, valkoviklo, kuikka ja kuovi. Ilta sujui mukavasti hyvässä seurassa saunoen, menneitä muistellen ja vähän maailmaa parantaen.

Päivän lajit 63, retken lajit 153

Keskiviikko 3.6.2026

Luksusaamu alkoi Markun tekemällä erinomaisella aamiaisella.  Puolipilvinen, tyynehkö sää, lämpötila 4 astetta, kun lähdimme liikkeelle. Juhannuskalliota ei löytynyt kirjattavaa. Saaruan kankaalla komea pohjansirkku oli äänessä ja hyvin kuvattavissa.  Konttaisen parkkipaikalla oli rauhallinen tunnelma, kun lähdimme polkua pitkin ylös, aluksi kovin hiljaista. Lähellä huippua aluksi leppälintu, peippo, vihervarpunen ja hetken odottelun jälkeen sinipyrstö. Huipun komeisiin maisemiin ei koskaan kyllästy. Heti huipun jälkeen kuukkeli tuli lähipuihin ihmettelemään kulkijoita. Hetkeä myöhemmin sinipyrstö alkoi laulaa lähellä mutta katseilta piilossa, hankala lintu päästä näkemään. Parkkipaikan ruokinnalla kaksi kuukkelia ja närhi.

Pessarivaaran vanhassa metsikössä, laulurastas, hippiäinen, järripeippo, sinipyrstö, idänuunilintu ja korkealla taivaan sinessä kaarteleva muuttohaukka. Lämpötila oli noussut jo 13 asteeseen, alkoi tuntua kesältä. Lähtökahvien jälkeen keula kohti Värtsilää. Alkumatkasta lyhyt pysähdys Torankijärven rannalla, punavarpunen ja lehtokerttu edelleen aktiivisina, pikkusirkusta ei havaintoa. Puolen tunnin ajon jälkeen taivas meni pilveen, kevyttä tihkua ja lämpöä 7 astetta, kesäfiilis ei kauaa kestänyt.

Kahvit Ratteentien keskuksessa, Chrisi osti uuden lippiksen, jolla korvattiin kevään Tanskan matkan tappio. Kuhmon ja Lieksan kautta Värtsilään. Hyvä tie lähes autioiden vaaramaiden läpi, haviksiin ei tarvinnut tehdä kirjauksia. Kadonnut kesäfiilis palasi, lämpöä 17 astetta ja heleä vihreys kaikkialla.

Iltakierros Sääperin pelloilla, 19 viitakerttusta, kuusi ruisrääkkää, kuusi satakieltä, sarvipöllöpoikueessa neljä poikasta, suopöllö, lehtopöllö, kehrääjä, kahdeksan ruokokerttusta, punavarpunen. Hieno kierros, kesäilta parhaimmillaan.

Päivän lajit 60, retken 163

Torstai 4.6.2026

Poutapilvinen taivas, lämpöä 20 astetta, kesä. Hyvät aamukahvit Puhoksen Leipomo Unipullassa, mukaan tuli myös aitoja karjalanpiirakoita. Parikkalan Tetrisuolla kiuruja ja pensastaskuja. Sirkkalinnut eivät olleet äänessä Akonpohjassa, pikkutikka, lehto- ja mustapääkerttu, punavarpunen, ruskosuohaukka, nuolihaukka ja tuulihaukka. Kirjavalankanavan viiriäinen oli aktiivisesti äänessä ja lennähti näkyvästi kanavan yli. Kanavan kaivaminen lapioilla 190 vuotta sitten on ollut hurja urakka.

Siikalahdella hiljaista, muutama ruskosuohaukka ja nuolihaukka, telkkä ja kanadanhanhi poikue, kaulushaikara ja sirittäjä Raikanniemessä. Lahden suulle on alettu rakentaa patoa, jolla pyritään pitämään lahden vedenkorkeutta korkeammalla umpeen kasvamisen hillitsemiseksi. Toivottavasti onnistutaan, nykyinen pusikoituminen etenee pelottavan nopeasti. Parikkalan jälkeen ruokailu Imatran Huilissa. Onkohan Nesteen markkinointi ollut hereillä nimeä valittaessa. 

Viimeinen yöpymispaikka Lappeenrannan Kotasaaressa. Laajalla kosteikoilla oli runsaasti lintuja, useilla lajeilla oli jo poikaset. Kahlaajat olivat selvästi vähentyneet parin viikon takaisesta retkestä. Pari valkovikloa, liroa, pikkutylliä ja yksi mustaviklo, lieneekö jo paluumatkalla. Kolmostien perällä, jossa retken viimeinen yöpyminen, oli rastaskerttunen aktiivisesti äänessä, samoin ryti- ja ruokokerttunen myös kaulushaikara ja valkoviklo. Sinisorsalla jo lähes emon kokoiset poikaset, ajoissa on aloittanut pesinnän.

Vanhasta turvetuotantoalueesta on saatu hieno lintukosteikko, jota ainakin toistaiseksi myös hoidetaan, eikä sen anneta pusikoitua. Alku illasta myös paikan viimeaikainen tähti naaras pikkuhuitti äänteli kahdesti, jonka jälkeen hiljeni. Luhtakanat, liejukanat, nokikanat, kaulushaikara ja kehrääjä sen sijaan olivat aktiivisesti äänessä.

Päivän lajit 77, retken 172

Perjantai 5.6.2026

Viimeinen retkiaamu, pilvetöntä, tyyntä, lämpö nousi hetkessä 24 asteeseen. Yllättäen Chrisi ja Istvan ovat innostuneet golfista, heidän suosikkikenttänsä tuntui olevan Mussalo ja sen par 3 väylä numero 13. Kovasta yrityksestä huolimatta ei tullut holaria ainoastaan birdie eli tiibetinhanhi, hyvä niinkin.

Lyhyt pysähdys Porvoossa Ruskiksen lintutornilla. Pitkä heinikkö kätki suurimman osan linnuista.  Retken lajilistaan saatiin muutama hyvä paikko. Harmaahaikara, jalohaikara, pikkulepinkäinen ja sinitiainen.

Auton palautus Petikkoon ja sen jälkeen miehistö hajaantuu Vihtiin, Helsinkiin ja Espooseen.

Päivän lajit 64

Suomen lajit 158

Norjan lajit 80

Retken lajit 178

Toppatakkikeleissä aloitettiin ja shortsikeleissä lopetettiin, kaksi kevättä ja kesä. Onneksi talvi jäi tällä kertaa väliin. Hieno aika ajaa Suomi päästä päähän ja käydä Jäämeren rannalla.  Matkailuauton hyvä puoli varsinkin pohjoisessa on, että yöpymispaikan saa helposti hyvältä lintupaikalta ja säästyy turhalta ajelulta. Kilometrejä kertyy muutenkin ihan tarpeeksi. Paras laji oli kaunis ruusulokki, pahin puute kovasti yritetty keräkurmitsa,

Lopuksi todiste siitä, että vaikka lintuharrastus on vakava laji, ei se ole niin vakava ettei olisi aikaa myös kehon kulttuurille. Alla retken paras, vaikkei ehkä ulkonäöltään. Berlevågin Oliverin fish and chips, tuore hyvin maustettu kalafilee. Pisteet myös siitä, että maailman katolla lähes lähinnä pohjoisnapaa oli hyvä ravintola.